Meidän joulu jatkuu

Vielä on joulun aika!

Meillä joulu jatkuu nuuttiin saakka eli Nuutin päivään 13. tammikuuta.

Emme aloita joulukoristeluja ennen ensimmäistä adventtia vaan tuomme pikkuhiljaa koristeita ja jouluisia asioita esiin jokaisena adventtina. Näin pääsemme virittäytymään jouluun pienin askelin ja nautimme tästä kaikesta kaikki pyhät aina pahaan nuuttiin saakka.

Minusta on hassua, että joulukuusi tuodaan sisään ja koristellaan jo marraskuussa - kuten olen monen monituisesta blogista lukenut. Ei ihme, että viimeistään Tapanina haluaa riisua kodin joulutavaroista. Emme mekään montaa kuukautta joulua juhli - mutta sentään adventista nuuttiin.

Tuntuu, että ihmisillä on kauhea kiire saada aina 'kaikki mulle heti' -tyylillä milloin mitäkin. Oli kyse sitten joulukoristeluista tai vaikkapa tv-sarjoista, joiden jaksot katsotaan putkeen netflixistä tai areenasta tai cmorelta. Kun ei millään malteta odottaa jaksoja vaikka viikon välein tv:stä.

Sama koskee joulua. Kaikki koristeet heti - mieluusti jo marraskuun puolella - ja sitten saadaan jouluisia kuvia someen. Ei malteta nautiskella lähestyvästä ajasta ja valmistautua pikkuhiljaa, rauhoittuakin. Ja sitten Tapanina alkaa somessa narina, kuinka joulu on ohi ja koristeet revitään alas ja odotetaan innolla kevättä. Höh! Kevät koittaa vasta maaliskuussa ja siihen kerkiää valmistautua kyllä ajoissa vaikkei aloitakaan ennen vuoden vaihdetta. Mikä kiire tässä valmiissa maailmassa...

VINK VINK
Luinpa hyvän idean siitä, miten joulukoristeita vaihtamalla hieman valoisampaan ja kevyempään, voi joulukuusestakin nauttia vielä pidempään. Kurkkaapa Kristiinan idea täältä!

Tämän vuoden koristeluissamme mottona taisi olla: vähemmän on enemmän.

Tontut ovat jo vuosia väistyneet muiden koristeiden tieltä - ainoastaan Aarikan tontut majailevat piparkakkutalokylässä. Piparkakkutalot leivon perinteisesti itsenäisyyspäivänä ja samalla kun linnan juhlat pyörivät ruudussa, niin minä koristelen ja kokoan mökkiä tai mökkejä kuten tänä vuonna. Suvun pikkumiehille leivoin jokaiselle oman mökin pieneksi mökkikyläksi - saavat sitten Loppiaisena syödä omansa.

Muutoin koristeet ovat enemmänkin sisustuksellisia. Hankin syksyn Hulluilta päiviltä samettiset koristetyynynpäälliset, jotka oikeastaan sitten määrittivät muunkin värityksen. Tummaa punaista, mustaa ja valkoista. Eli oikeastaan niitä värejä, joita kotoa löytyy jo muutoinkin eri sävyissä.

Olohuoneen ikkunoihin vaihdoin jouluksi - tai oikeastaan talveksi - paksummat verhot. Jotexilta löysin ihanat samettiverhot, joiden väri on todellakin tummanviininpunainen. Ajatuksena oli, että ikkunaan ripustetut jouluvalot kajastaisivat verhojen läpi sisälle, mutta kangas on kuitenkin niin paksu että tämä idea ei toiminut - meillä on aiemmin ollut ohuemmat punaiset verhot, joissa tuo toimi, mutta kangas oli muuten liian ohut talveksi ikkunaan. Meillä kun tuo naapurin piha on aika lähellä ja heillä on tapana tutkailla vähän liiankin tarkkaan...

Paksut verhot antavat olohuoneeseen pehmeän ja pesämäisen fiiliksen - ihana poltella kynttilöitä, kun samettinen tumma verho peittää isot ikkunat.

Kuusemme oli tänäkin vuonna koristeltu valkoisin koristein; lähinnä palloja olemme nykyisin ripustaneet oksille ja mieheni työmatkaltaan tuliaisina tuomat valkoiset metallitähdet - näitä löysimme lisää Helsingistä Kankurin Tuvasta. Tuolla saa ihanan joulufiiliksen vaikka keskellä kesää ;)

Vuosi on kohta taas vaihtumassa - vuoden 2018 kollaasit ja muistot valtaavat blogit ja instagramit. Ihana päästä lukemaan ja muistelemaan päättyvää vuotta ja haaveilemaan pian koittavasta uudesta ja vielä niin viattomasta vuodesta.

Kaunista vuoden viimeistä sunnuntaita!

-Pia-