maanantai 30. huhtikuuta 2018

Huh huh huhtikuu

Jopas oli kuukausi tämä juuri viimeisiään käyvä huhtikuu!

Lunta, vettä, tuiskua, ukkosta, aurinkoa, kevättä, takatalvea.... Ihan kaikkea tätä mahtui kevään keskimmäiseen kuukauteen. Ja lähes joka päivään myös. Joinakin päivinä aamu valkeni sateisena ja sumuisena vaihtuen ihanaan auringonpaisteeseen ja pihapuuhasteluilmaan kunnes tummat pilvet valtasivat taivaan ja ukkonen jyrähteli. Se on siis kevät - toivottavasti kesästä tulee hieman ennustettavampi sään suhteen. Nyt ei ole voinut luottaa yhteenkään säätiedotukseen, koska kesken päivän sää on muuttunut radikaalisti suunnasta toiseen.

Kokosin taas huhtikuun tunnelmia kuvakollaaseihin. Blogissa on ollut hiljaisempaa - kevätflunssastakin johtuen - joten kuvia olen kerännyt myös instagramistani.


Pihalla töitä riitti lumenluonnista pensasaidan leikkaamiseen ja kukkien istuttamiseen.
Ensimmäiset orvokit löysivät tiensä jo laatikoihin ja keväiset pikkunarsissit ja krookukset loistivat kilpaa auringon kanssa. Kaiken maailman pörriäiset ja öttiäiset heräilivät - perhosenhan näin jo maaliskuun puolella, mutta se ei varmasti selvinnyt huhtikuun alun lumisateesta ja  parinkymmenen sentin hangesta  :(   Myöhemmin varpaat sai sujauttaa jo keväisiin lenkkareihin talvilenkkareiden sijaan ja askel aamulenkillä oli jo paljon kevyempi. Mökkirannassa veneet saivat vielä olla rauhassa, kun järvi oli vielä alkukuusta jäässä.

kollaasi instagram

Varmoja kevään merkkejä ovat lintuaurat, kosken kuohunta ja Kevätmessut.
Tänä vuonna näin upeita hanhiauroja taivaalla - useampia satoja lintuja matkasi pohjoista kohden. Pienen pienen jokemme koski kuohusi sulavien lumien ja vesisateiden ansiosta kuin suurempikin :)  Kevätmessut kuuluvat keväänaloitukseen, mutta tuntuu ettei Helsingin messuilta enää löydä mitään uutta - aina ne samat sipulien myyjät, joiden sipulit ovat iloisesti sekoittuneet avoimissa laatikoissa etkä koskaan tiedä mitä oikeasti ostat, samat mökit ja laiturit ja paljut vuodesta toiseen valtaavat messualaa ja samat ruohonleikkurit ja terassikalusteet löytyvät aina samoista paikoista messuhallissa. Puutarhoja ei juuri näe - täytynee vaihtaa kevätmessupaikkakuntaa...
Onko ehdotuksia? Turku? Lahti?

Pääsiäinenkin osui huhtikuulle ja kokeiluun meni mämmikakku. Hyvää, mutta loppujen lopuksi ei kuitenkaan taatelikakun voittajaksi siitä ollut (mieheni asiantunteva mielipide). Muutoinkin kuukauden aikana herkuttelimme - kuten joka kuukausi ;)  Mieheni bravuuripastaakin pitkän pitkästä aikaa löytyi lautaselta - tätä hän tarjosi minulle ensimmäisen kerran jo seitsemäntoista vuotta sitten ❤️

Ja kun kevät on, niin kevätsiivous on paikallaan tai ainakin tavaroiden paikoilleen laittaminen. Kodinhoitohuoneemme sai siistimmän ilmeen, kun siivouskaapin sisälmys vaihtui tavallisiin hyllyihin ja tavarat aseteltiin koreihin. Muutaman kerran olen vain ihan ilokseni katsellut kaappia ja nauttinut sen siisteydestä - huvinsa kullakin!

kollaasi instagram ja blogi

Paljonhan sitä kuukaudessa kerkiää, kun taaksepäin katsoo vaikka joskus tuntuu ettei mitään ole saanut aikaiseksi.

Tänään on vappuaatto ja nyt juuri aurinko yrittää lämmittää sumupilvien seasta. Aamulla oli mittarissa vain +4 astetta ja kostea sumu joka paikassa. Mutta ehkä päivä tästä vielä valkenee...


Hauskaa vappua säästä huolimatta!

-Pia-

edit: Osallistun tällä Pienen Linnun iki-ihanaan kuukausikollaasi-haasteeseen :)



keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Siivouskaappisyndrooma

Mä olen inhonnut meidän siivouskaappia melkeinpä muutosta lähtien.

En tiedä miksi halusin aikanaan siivouskaappiini tuollaisen ulosvedettävän telineen. Metalliset lankahyllyt, joita voi itse säädellä ja imurin letkulle kiva ripustuslenkki tuntuivat aluksi ihan huipulta. Nyt saan siivouskaapin kerralla kuntoon - ajattelin.

siivouskaapin mekanismi


Lankahyllyt ovat mielestäni erittäin epäkäytännölliset, koska siellä tavarat pitää olla tietyssä asennossa, jotta ne eivät putoa raoista. Koukkuja telineessä on tosi paljon - niihin olisi ollut hyvä ripustaa vaikka mitä, mutta mitä? Pesuaineet ovat yleensä purkeissa, joten niitä ei voi siivouskaappiin ripustaa ja pölyrätit tai muut pesurätit (lue: mikrokuituliinat ;) ovat kädenulottuvilla kodinhoitohuoneen pesualtaan ja työpöydän päällä olevalla hyllyllä. Ja kun tuon hyllynkin tavarat järjestin koreihin, niin sekin on nyt käytännöllinen ja siisti.

siisti khh hylly


Ja entä sitten se imuri? Aikojen saatossa huomasin, että meillä ei imuri ole koskaan siivouskaapissa. Kaapin mekanismissa on kätevä leveä hylly, joka oikeasti kuuluisi alimmaiseksi kokonaisuuteen ja siihen aseteltaisiin imuri, mutta kun meillä tuo imuri ei koskaan ole kaapissa - eihän se voi olla, kun sen pitää olla nopeasti käden ulottuvilla, kun kaikenmaailman mönkiäiset ja höttiäiset varsinkin näin keväisin tuppaavat sisään ja juuri kun olet nukkumaan menossa, ne lähtevät pörräämään valoa kohti.

Siinähän ei auta muu kuin käynnistää imuri nopeasti ja imuroida nuo lentävät tai ryömivät ällötykset roskapussiin. Ei siinä kerkiä imuria kaapista hakemaan, asettelemaan letkua paikoilleen ja raahata kokonaisuutta sinne missä viimeksi näki öttiäisen - johan se on kadonnut verhojen poimuihin tai sängynalle, jolloin minä en pysty nukkumaan ennenkuin öttiäinen on löytynyt ja saalistettu. Joten parhain paikka imurille on makuuhuoneen oven vieressä, josta se on helppo napata ja syöksyä näiden inhotusten perään.

Olenpa joskus yöllä katsonut telkkariakin niin, että imuri on ollut valmiina jalkojen juuressa jos ja kun yölliset ötökät lehahtavat telkkarin valoa kohti. Miksi näitä öttiäisiä tuleekin keväisin niin paljon sisään - taitavat vaania ulko-oven vieressä, kun avaan illalla oven ja haen tuulettumassa olleet vaatteet sisään. Ja salamannopeasti vilahtavat kohti lämpöä. Olenkin oppinut sammuttamaan valon eteisestä, kun ulko-oven illalla avaan etteivät ottiäiset ainakaan valoa kohden lähde tulemaan. Hyi että inhoan tulevaa kesää ja kaikkia ötököitä!

Niin mutta se siivouskaappi.

Siis tuo ulosvedettävä teline ei ollutkaan sellainen kuin kuvittelin - siivouskaapin sisältö ei ollut koskaan siististi enkä koskaan käyttänyt telineen kaikkia ominaisuuksia hyväkseni. Joten ei muuta kuin teline pois ja minä rautakauppaan hyllylevyä ostamaan. Raahasin 57x200cm hyllylevyn rautakaupassa kassalle - tietysti hyllypidikkeet myös - ja kassalta autoon. Siinä sitä sitten puhvasin ja nostin ja työnsin levyä auton takaboxin kautta kaadettujen takaistuinten päälle ja vähän apukuskin selkänojankin päälle. Mutta apua en keltään pyytänyt - perhana jos en tuota olisi saanut autoon mahtumaan... Paha sisu voitti ja niin vain levy mahtui autoon. Poisottamiseen sentään pyysin veljeäni apuun, kun hän sopivasti päivällä tuli käymään. Ja niin sain hyllylevyn sisään miehelleni yllätykseksi.

Mies sitten sahasi ja kaventeli levystä sopivan kokoiset hyllyt kaappiin ja niin sain uutta hyllytilaa kodinhoitohuoneeseen ja tavaroille järkevämmät ja siistimmät paikat. Muovikorit olivat jääneet yli aikaisemmalta vaatehuoneen siivouskerralta, joten ne saavat kelvata kaappiin järjestystä tuomaan.

siisti siivouskaappi


Miten yhden kaapin järjestäminen voikaan tuottaa näin suurta iloa! 


Iloa myös sinun päivääsi!

-Pia-




maanantai 9. huhtikuuta 2018

Kevään merkkejä

Enää ei voi olla huomaamatta kuinka kevät on jo täällä!

Aamuiset lintukonsertit ja lämmittävät auringonsäteet saavat jopa tällaisen talvi-ihmisen mielen kääntymään positiiviseksi.

Enää ei tarvita talvilenkkareita kun askeltaa sulaneita teitä ja polkuja pitkin. Vähän pitää katsoa ettei ihan synkimpään metsään lähde ilman nastoja tai kitkoja kulkemaan. Päivisin sulaneet tietkin saattavat olla paikka paikoin mustan jään peitossa. Ole sinäkin varovainen!

pieni hanhiaura


Tänä aamuna lenkillä oli pakko pysähtyä useampaan kertaan, kun ylitseni lensi neljä erillistä hanhiauraa ja jokaisesta yritin ottaa kuvaa tai videota. Ota siinä nyt sitten, kun aurinko paistaa juuri samasta suunnasta kuin mistä linnut ilmestyvät. Muutama otos sentään on jotenkuten julkaisukelpoinen.

hanhet tulevat
pystytkö laskemaan kuinka monta hanhea?

Joutsenien surumieliset huudot kuuluivat vähän väliä eri puolilta, mutta vain kaksi onnistuin näkemään, kun laskeutuivat viereiselle pellolle. Harmittavasti vaan niin kauas ettei kännykällä saanut zoomattua kunnollisia kuvia.

palojoki koski


Kauas kuului myös pienen koskemme kuohunta. Vettä tuossa joessa kulkee nyt uskomaton määrä - jokihan on todella pieni ja kapea paitsi näin keväisin. Sulavat lumet saavat vedenpinnan nousemaan ja joen varrella asuvat ovatkin päässeet tutustumaan joen kevättulviin. Onneksi jäät ovat joesta jo sulaneet ja vesi pääsee virtaamaan vapaasti.

Säätiedotteet lupaavat edelleen lämpimiä päiviä - loputkin lumet sulavat ja päästään kuopsuttamaan kukkapenkkejä. Meillä on taas paljon suunnitelmia mitä pihalla pitäisi saada aikaiseksi - to-do -listoille on tarvetta.

Otetaan kuitenkin ihan vähän aikaa vielä rennosti ja nautitaan terassikahveista!

Aurinkoa päivääsi!

-Pia-






maanantai 2. huhtikuuta 2018

Mämmi taipuu kakuksi

Pääsiäiseen kuuluu värejä, tuoksuja ja makuja.

Menun rakenteluun kuluu runsaasti valkosipulia, kermaa, rahkaa, lammasta, perunoita, suklaata... ja mämmiä. Mämmi tulee useimmiten syötyä kerman, maidon tai vaniljakastikkeen kera.

Pääsiäisalusviikolla telkkarissa pyöri Puoli7-ohjelma ja siinä haastateltiin tunisialaissyntyistä Suomen mämmiseuran perustajaa. Olipa mielenkiintoista ja hauskaa kuunneltavaa :)  Hän käyttää itsetekemäänsä mämmiä erilaisten ruokien ja leivonnaisten raaka-aineena - vaikka toki syö mämmiä myös sellaisenaan.

Ajatuksia herätti myös hänen kommenttinsa ruoan ulkonäöstä: "Eihän kaurapuurokaan ole lautaselle lätkäistynä kaunista"... Ja tottahan tuo onkin. Onhan annoksen ulkoasulla ja kattauksella suuri merkitys siihen kuinka mielellään maistaa uusia makuja.

Ja siitä se ajatus sitten lähti - nappasin ohjeen mämmistä tehtyyn kuivakakkuun. Taikinaan ei tarvitse erikseen vatkata mitään vaan kaikki ainekset sekoitetaan keskenään - eli yhtä helppo kuin jouluinen taatelikakku. Ja sehän sopii minulle - helposti ja nopeasti valmista - täydellistä!


Kahvikakku mämmistä

Tarvikkeet

mämmikakkuainekset


500 g mämmiä
3 dl sokeria
200 g voita sulatettuna
5 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta

Valmistus

Sekoita mämmin joukkoon muut ainekset, viimeisenä jauhot, joihin on sekoitettu sooda ja leivinjauhe.
Lusikoi taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan.
Paista 200 asteisessa uunissa (alataso) noin 50 minuuttia.
Jäähdytä ja koristele vaikka tomusokerilla.


mämmikakku valmis


Leivoin kakun perjantaina ja annoin sen maustua sunnuntaihin saakka. Päivällisen jälkeen tarjoilin kakkua kahvin kera. Ja tietysti tarjolla oli myös perinteinen pasha eli Kinder-munan täyte ;) Molempiin koristeeksi suklaarakeita.

mämmikakku koristeltuna


Kakku on koostumukseltaan tiivis ja tuoksu on makeahko. Maku on jotenkin hieman ruisleipään tai maltaaseen vivahtava, mutta kuitenkin makea. Käytin tähän kakkuun immellettyä mämmiä, jossa ei itsessään ollut sokeria/siirappia, joten makeammasta mämmistä kakustakin tulisi makeampi.

Ja kuten kaikki maustekakut - tämäkin kakku paranee vanhetessaan. Tänään toisena pääsiäispäivänä kakku on kosteampi ja maukkaampi kuin eilen... Eli kakku kannattanee tehdä jo edellisenä viikonloppuna maustumaan. Ja tietysti taikinaan voi lisätä vaikka raastettua appelsiinin kuorta tai kuivattuja hedelmiä. Voi olla että kokeiluun menee vielä mausteisempikin versio.


Mietimme, josko tätä voisi tehdä myös jouluna taatelikakun rinnalle. Löytyyköhän mistään mämmiä ennen joulua? Vai pitäisikö ostaa rovellinen pakkaseen...



Missä muodossa sinulle mämmi maistuu?
Vai maistuuko lainkaan?

-Pia-