sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Jouluun on vielä...

...30 päivää...

Lähes päivälleen kaksi vuotta sitten sain jostain innostuksen askarrella lumihiutalekranssin. Muistatko? Ei se mitään - tässä on sinne linkki...

Aiheeksi tulivat lumihiutaleet - niitä kun ei näkynyt silloinkaan täällä etelässä. Oi miten kaipaankaan lunta ja pakkasta - tänään sentään oli muutama aste miinuksen puolella, mutta lumesta ei edelleenkään ole tietoakaan. No - ehkä hyvää kannattaa odottaa...

Tuon parin vuoden takaisen kranssin tein ihan oikeista kuusenhavuista - kauniita ja tuoksuvia, mutta ei hyvä idea pidemmän päälle. Katon rajassa ilman vettä olevat havut pudottivat koko joulun ajan neulasiaan - aamuisin oli aina kranssin muotoinen rinki lattialla. Onneksi meillä ei ole kotieläimiä, jotka olisivat levittäneet nuo neulaset pitkin ja poikin.

valokranssi kultainen lasipallo


Seuraavana jouluna - eli viime vuonna - aidot kuusen havut saivat väistyä muovisten kuusenoksien tieltä. Eihän niitä mitenkään voi verrata oikeisiin, mutta pysyväthän neulaset paremmin kuin aidoissa, jotka Nuuttina olivat jo ihan ruskeat rangat vain.

valokranssi lasipallo


Tänä vuonna tuunasin tuota kranssia vielä vähän. Vaihdoin lumihiutaleet palloihin. Punaisiin ja kultaisiin. Lisäsin vielä patterikäyttöisen led-valonauhan. Ja tällainen siitä sitten tuli.

valokranssi


Itse olen tyytyväinen vaikka en mikään kädentaitaja olekaan.
Vähän vielä siistimistä ja ripustuslankojen piilottelua - ja kuten vanha sananlasku sanoo: 
laulaa se variskin äänellään. Eli jokainen taitojensa mukaan.


Oikein kivaa marraskuun loppua 
ja tulevan adventin ajan odotusta!

-Pia-


sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Ajatuksia arjesta - iloista ja suruista

Tämä vuosi alkaa olla jo loppusuoralla - onneksi.
Vuosi on ollut raskas ja vaikea, kiireinen ja väsyttävä.
Ilon hetkiä on ollut hetkittäin, mutta suurinta osaa ajasta ovat suru ja huoli, sairaus ja hoivaaminen vieneet voimia ja iloa päivistä.
Olen tämän vuoden aikana oppinut viimeistään - olen kyllä tähänkin saakka - kunnioittamaan ja arvostamaan omaishoitajia. Niitä arjen pyörittäjiä sairaan ihmisen apuna. Siinä sivussa elämässä omaa elämää ja hoitamaan työnsä ja kotinsa kunnialla.
Itse en ihan 24 tuntia vuorokaudessa toimi fyysisesti toisen apuna, mutta henkisesti voisi laskea tunnit vuorokaudessa tuohon määrään saakka.
Olemme saaneet apua kotihoidosta, josta siitäkin olen joutunut stressamaan onko sovitut asiat hoidettu ajallaan tai laisinkaan, mitä sopimuksen mukaiset työt oikeasti pitävät sisällään, kuinka asioiden hoitamisesta maksettava korvaus oikeasti lasketaan ja miksi maksettavaan korvaukseen ei oteta alentavasti huomioon mm. asiakkaan lainanlyhennyksiä pankille.


syksyn värikkäät kynttilät


Tuntuu tyhmältä listata asioita, joita elämä on tuonut vastaan ja selitellä miksi en ole postannut lähes puoleen vuoteen ja sitä ennenkin todella vähän koko vuoden aikana. En ole koskaan halunnut avautua julkisesti asioistani - tämäkin kirjoitus tuntuu todella vaikealta avaukselta vaikka asioita en tämän tarkemmin kerrokaan. Usein vaan väsymys ja loppuunpalaminen ottavat painiotteen ja selättävät matolle. Silloin tekee mieli vain käpertyä sohvan nurkkaan itkemään pahaa oloa. Hassua vaan, että samalla on tuntenut huonoa omaatuntoa siitä ettei yhtäkään kirjoitusta ole julkaissut.


Elämässä on kuitenkin myös paljon hyvää - ja niitä hyviä hetkiä ja tilanteita haluan vaalia.

työvälineet
Työ tuo iloa - minulla on ihanat asiakkaat!


Esimerkiksi se, että eilen aloitin jouluvalmistelut. Pesin ikkunoita, sijoitin joulutyynyt sohvalle ja tuoleihin, leivoin ensimmäisen taatelikakun ja laitoin jouluradion soimaan netin kautta. Ja tänne blogin puolelle vaihdoin banneriin jouluaiheiset kuvat.

Joulukorttiaskarteluun olen haalinut varaston täydennystä ja ajatuksissa on jo minkälaisia tänä vuonna korteista tulee. Pienenä mustana pilvenä on tuo käynnissä oleva postilakko ja sen pituus. Toisaalta he lakkoilevat hyvän asian puolesta - oman toimeentulonsa - mutta harmittaa, jos joulukorttipostit eivät mene ajoissa perille. Lähimmillehän kortit voi toimittaa itse, mutta pidemmälle tarvitaan noita tärkeitä postiljooneja.

Ja kun askartelun makuun pääsee, niin pitää kaivaa kaikki ohjeet taas esiin ja yhdestä niistä olen postannutkin aikaisemmin - eli kuinka saa servetistä tehtyä korttipohjan. Tällä ohjeella saat vaikka minkälaisia kuvia ja kortteja tehtyä - kurkkaa miten muutin valkoisen siniseksi! Ja täältä löydät kuvia minkälaisia kortteja noista syntyi... Jotain kaunista täytyisi tänäkin vuonna valmistaa.

suuri ilo luminen maisema
Suuri ilo oli, kun ensilumi satoi maahan - ei kuitenkaan jäänyt kuin pariksi päivää.


Pienen pieniä iloisia asioita tapahtuu - niistä pitää osata napata kiinni ja nauttia. 


Oikein ihanaa marraskuun puoliväliä ja iloista joulun odotusta!


-Pia-