sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Enni ja Aino

Olipa aurinkoinen ja yllättävä sunnuntaipäivä!

Ihastuttavat Aino ja Enni saivat minut ihan hämilleni.

Tarina alkoi, kun iltapäiväkahvia etupihan varjossa nautimme ja tytöt pyöräilivät ohikulkevaa pyörätietä pitkin. Ja kuinka ollakaan toinen heistä kaatui ohjaustangon osuttua ajoeste-porttiin. 

Pientä itkua alkoi kuulua ja eihän sellaista voi jäädä sivusta katsomaan. 

Tytöllä polvi ja kyynärpää veressä ja sormissa naarmuja - onneksi heillä oli kypärät päässä ettei käynyt pahemmin. Ja pyöräkin pysyi ehjänä - vähän ehkä naarmuja tuli siihenkin.

Ohjasin tytöt rappusillemme istumaan, tarjosin punaista mehua ja kevyesti putsasin polvea ja kyynärpäätä - laitoin sidetaitokset laastareilla kiinni, jotta tytöt pääsivät vähän rauhoittumaan tapahtumasta ja sain jo pientä hymyäkin kasvoille :)

Juttelin heidän kanssaan samalla koulusta ja kesästä, jotta ajatukset saatiin pois kipeistä haavoista.

Lopuksi tytöt kiittivät kohteliaasti ja lähtivät kypärät päässä polkemaan lähistöllä oleviin koteihinsa.

Tuli hyvä mieli, että sain itkun loppumaan ja hymyn kauniin tytön kasvoille. 

Ja sitten se hämilleen meno: illalla grillatessamme kesän ensimmäisiä grillimakkaroita, ajoi pihaamme vieras auto.

Ennin ja Ainon kiitoskortti

Autosta nousi kaksi pientä tyttöä. 
Käsissään kukka, itse askarrellut kiitoskortti ja pieni paperipussi, jossa oli suklaasydänkarkkeja.
 
Ennin ja Ainon askartelema paperipussi

He olivat halunneet lähteä kiittämään "kilttiä tätiä", joka auttoi heitä. 

Voih - minun sydän suli ihan täysin! 

Ennin ja Ainon kiitos

Ihanat Aino ja Enni 
- oikein hyvää ekan luokan viimeisiä päiviä
ja aurinkoista kesää!

-Pia-




maanantai 8. toukokuuta 2017

Fanitan

Joka kevät toukokuussa vaaditaan istumalihaksilta sietokykyä.

Television ääressä tulee vietettyä aikaa vaikka pihatyöt vaatisivat enemmän huomiota ja kevätväsymys vaanii takaraivossa - siis fanitan lätkän MM-kisoja ja Euroviisuja!

Ja harmittavasti molemmat ovat aina parhaaseen pihan kevätpuuhasteluaikaan.


narsissi


Onneksi nyt on ollut näitä aurinkoisia päiviä ja virkeyttäkin on ihme kyllä löytynyt pihatöihin. Viime keväänä tuli tehtyä oikein urakalla isompia siistimisiä ja karsimisia ja tälle keväälle on suunnitelmat jo valmiina, kun jatketaan syksyllä aloitettua alueiden järkeistämistä.

Vielä on pihalla multakasaa levittämättä ja sepeliä pitäisi sen jälkeen tilata, mutta onhan tässä tätä kesää vielä jäljellä :)

vaahtera


Mutta ne fanitukset - lätkä ja viisut!

Olen aina ollut lätkäfani ja viisuja olen seurannut "puolella korvalla"....

Lätkän MM-kisat 5. - 21.5.

Kisastudio omassa olohuoneessa on viimeistään finaaleissa järjestettävä. Hurrattava ja harmiteltava pelien edetessä.

Tänä vuonna lätkäkisat alkoivat Suomen osalta hieman (?) alakanttiin - ensimmäinen peli voitettiin nipin napin ja toinen sitten rökälemäisesti hävittiin. Toivottavasti saavat ketjut kuntoon ja peli-ilon takaisin tämän päiväiseen peliin. Muuten voi käydä vielä niin ettei Suomi ole edes jatkopeleissä... Harmitus!


Eurovision laulukilpailut 9. - 13.5.

Reilut kymmenen vuotta sitten aloimme seurata Euroviisuja vähän tarkemmin ja tietysti Lordin voitto vuonna 2006 räjäytti potin :) Sinä vuonna jostain syystä tallensimme viisut digiboxiin vaikka istuimme kuin tatit sohvalla koko karsintakisan ja finaalin. Onpa tuota Lordin Euroviisu-esiintymistä tullut sitten katsottua myöhemminkin. Oli se vaan niin hyvä!

Toinen järisyttävä kokemus viisuissa minulle oli vuoden 2014 Conchita Wurstin esiintyminen - niin huikea ääni, musiikki, sanat ja se lavashow valoineen. Huh - tuotakin esitystä olen katsonut useamman kerran.


Tänä vuonnahan meitä edustaa Norma John kappaleella Blackbird. Hieman erilainen ja erottuva muusta tarjonnasta - ehkä tuollainen nyt puree tänä vuonna - toivotaan toivotaan! Peukut pystyyn ja kisaeväät kuntoon tiistai-illaksi, kun Suomi karsii tiensä lauantain finaaliin :)

mänty



Jos joskus toivon huonoa säätä, niin juuri nyt, jotta pihatyöt voi kokonaan unohtaa ja keskittyä jännittämään :)

Oikeasti toivon kuitenkin hyvää säätä ja itselleni virtaa jaksaa hoitaa arkiaskareet ja sitten vielä nauttia hyvästä viihteestä jäällä ja viisulavalla!


Mites sinä - oletko lätkä- tai viisufani?

-Pia-








tiistai 2. toukokuuta 2017

On siis kevät...

(MakroTex-haaste)

Vielä pääsiäisenä mökkirannassa oli ohut jääkerros - kuin palapelin palat, jotka ritisivät veden niitä keinutellessa toisiaan vasten. Ääni oli hieno ja yritin saada sitä kamerallanikin äänitettyä, mutta jostain syystä se ei onnistunut. Ehkä minun olisi pitänyt kurkottaa lähemmäs vettä - mutta kun sää oli niin kylmä ja navakka tuuli tuli juuri järveltä päin, niin onnekas olin kun sain edes muutaman kuvan ilman putoamista veteen tai sormien jäätymistä.

Vappuviikonloppuna järvi oli jo ihan sula ja olipa eräs uskalias naapuri jo käynyt uimassakin.

Nyt jo kotipihallakin kukkivat krookukset ihanan kevätauringon lämmittäessä (+15).
Ja kaikenlaiset pörriäiset surisevat ja kisailevat avautuvien terälehtien lomassa.

valkoinen krookus

Kun suuri osa juhlisti Vappua nauttimalla picnic-eväitä serpentiinien koristaessa kattauksia,
vietimme me lämmintä ja aurinkoista pihapäivää haravoiden, lapioiden, kärräten ja kipaten.

Ensimmäinen peräkärryllinen keväistä roskaa kärrätty Kiertokapulaan :)

peräkärryllinen pihan kevätroskaa

Oli pakko ottaa yllä oleva kuva, jossa näkyy myös minun niin rakastamani ruosteinen oranssi kottikärry. Olen sen saanut toiselta veljeltäni. Kärryt ovat olleet hänellä 80-luvulta lähtien ja sain ne muuttaessamme nykyiseen taloomme yli kymmenen vuotta sitten. Joka vuosi mietin josko nuo pitäisi hioa ja maalata siistimmäksi, mutta sitten niistä katoaisi 'se jokin'...

Toinen esine samaisessa kuvassa, josta en luovu, on tuo paljon nähnyt oranssi lapio. Sain sen isältäni, kun muutimme edelliseen kotiimme tänne maalle nelisentoista vuotta sitten. Aina maata kääntäessäni tai muuten kaivaessani tartun vain tähän lapioon. Se on rakas!!

Huomaathan, että olemme peräkärryyn ensin asettaneet pressun, jonka päälle roskat ja risut on kasattu. Totesimme tämän hyväksi keinoksi pitää peräkärry siistinä ja se on helppo tyhjentää vetämällä roskat pressun päällä keräyspisteeseen :)

Toissakesänä istutin pihallemme ruusuorapihlajan. Luin, että se on arka koville lumettomille talville ja pelkäsin ettei se välttämättä selvinnyt viime talvesta, kun suojaavaa lunta ei maahan juurikaan satanut.

Ilokseni huomasin, että kasvi on selvinnyt ja siinä on suuria silmuja ja komeita punaisia piikkejäkin näkyy varsissa. Oi miten ihanaa - josko saisimme muutaman kukankin jo ihasteltavaksi tänä kesänä :)

Ihastuin tähän kasviin muutama vuosi sitten Naantalissa, kun olimme miehen siskon häissä ja yövyimme Naantalin kylpylässä. Kävelimme rannalla ihaillen maisemia ja siellä kukkivat silloin upeat punaiset pensaat, joista en tiennyt mitä olivat. Otin kuvia ja etsin tietoa netistä (mitä teimme ennen googlea?) ja sieltä löysin kuvia ruusuorapihlajasta, jonka tunnistin samaksi pensaaksi kuin tuolla rannalla.

Nyt vaan odotan, että omani on joskus samanlainen punaisin kukin kukkiva pensas.ruusuorapihlaja


Kevät on ihanaa aikaa, vaikka kaikki pihatyöt ja ajan puute saavatkin pientä stressiä aikaiseksi, mutta eiköhän tästäkin kesästä taas selvitä - ja jos jotain jää tekemättä, niin tehdään se sitten ensi vuonna!

Näillä kuvilla ja tunnelmilla osallistun pitkästä aikaa Pienen Linnun viikottaiseen MakroTex-haasteeseen, jonka aihe tänään on Kevät :)

Ihanaa alkanutta toukokuuta 
ja paljon aurinkoisia ja energisiä päiviä toivottaen

-Pia-

krookukset