Elokuun kollaasit

Johan se meni elokuukin vilahduksessa ohi.

Kuvakollaasien kuvat instasta ja kamerasta, kun blogiin ei ole tekstejä kuukauden aikana syntynyt. Paljon on silti puuhasteltu ja instassa kuvia vilissyt. Näillä kuvilla ehkä vähän syvempääkin tarkastelua.

Satoa saimme kerätä nopeaan tahtiin. Omenat ja marjat kypsyivät ihan silmissä - ja niitä tuli paljon!!!
Kumma vaikka oli niin kuiva ja kuuma kesä, niin satoa saatiin runsaasti ja marjat olivat suuria. Raakileaikaan kannoimme kyllä vettäkin pensaille.
Omenapiirakka- ja marjapuuro-ohjeet olivat usein esillä. Ja osuuhan mieheni syntymäpäiväkin sopivasti parhaaseen sadonkorjuuaikaan, niin kakku sai koristeeksi pelkästään tuoreita marjoja vaniljalla maustetun kerman kera.
Ensimmäiset kanttarellit mieheni sai veljeltäni synttärilahjaksi ja kuivasin niitä uunipellillä ja pistin pakkaseen pahan päivän varalle.
Kuuma ja paahteinen elokuu vaihtui pikkuhiljaa syksyn kosteisiin öihin ja sadekuuroihin, mutta mökillä nuotiogrillillä paistoimme vielä makkaraa ja hellepäivinä herkuteltiin jäätelöillä.

Elokuu on usein meillä kesälomakuukausi. Tänä vuonna loma alkoi vasta elokuun toisella viikolla ja se olikin sitten täynnä mökkiprojektia.
Meillä on pari pientä mökkiä lomamökkialueella ihan tässä lähellä ja toisen remppasimme jo vuosia sitten asuttavaan kuntoon, mutta tämä toinen on saanut odottaa jo muutaman vuoden vuoroaan.
Pikkuhiljaa sitä on purettu ja tutkittu missä kunnossa se on ja mietitty mitä sille tehtäisiin - puretaanko kokonaan ja rakennetaan uusi vai kunnostetaanko vanha...
Päätimme kunnostaa vanhan mökin ja siinä onkin mennyt aikaa. Purettiin mökistä sisältä kaikki runkoon saakka - väliseinä, seinänsisäiset kaapit, katto kurkihirteen saakka ja lattia maahan saakka. Onneksi runkopuut ovat hyvässä kunnossa vaikkakin vanhat.
Ja olihan mökki aivan vino - se nostettiin ja oikaistiin vuosi sitten ja annettiin talven yli painua sen mitä se painui. Nyt mökin lattia on suora ja sitä päästiin työstämään sisältäpäin.
Runkoa vahvistettiin samoin kuin katon kurkihirsi.
Paljon on puuta ja eristeenä ollutta lasivillaa sekä vanhoja lehtiä viety kierrätykseen ja kuomullinen peräkärry on ollut tarpeen.
Onneksi isoveljeni on ollut meillä puuhamiehenä mieheni kanssa - purkamista, sahaamista, ruuvaamista ja kärräämistä on kyllä riittänyt.
Mökin piha oli pahasti villiintynyt - juhannusruusu, marjapensaat ja lupiinit olivat vallanneet pihan ja olin menettää yöuneni miettiessäni miten sen saan siistiksi. Onneksi paikallinen yrittäjä tuli tekemään muitakin hommia naapurustoon, niin "siinä samalla" hän kaivoi pihalta neljä kuormallista maata pois. Sain kaikki juurakot ja ylimääräiset kannot pois pihalta ja tilalle hiekkaa ja sepeliä. Nyt on helppo autolla hurauttaa perille saakka ja kunhan mökki on valmis eikä peräkärryä enää juuri tarvita, voin miettiä mitä tuolle alueelle tekee - autollehan aina tarvitaan tilaa.
Ja kun kaikki oli purettu, niin alkoi lattian, ikkunoiden ja oven uudistaminen. Samalla eristämme mökkiä, jotta siellä voi oleskella myöhemminkin syksyllä. Tulisijaa en vielä tiedä laitammeko...
Ikkunoista olen erittäin iloinen - löysin ne tori.fin kautta ihan tästä läheltä ja nuo ovat ihan täydelliset mökki-ikkunat. Vielä vähän maalia ja ikkunapielet, niin alkavat näyttää valmiilta.
Vielä on siis paljon tehtävää ja lomakin jo loppui - viikonloppuhommista ei siis puutetta :)

Kerkesimme me toki ihan lomaakin viettää.
Automatkamme suuntasi Poriin ja Raumalle. Ulkoilimme Maskussa, Tuusulassa ja Hyvinkäällä. Kaikkialla oli ihania kallioita ja vettä - merta ja järvi. Ihania luontokohteita joita tulee ihasteltua ihan liian harvoin ja vähän aikaa.
Kuukauden ikävin homma - vaikkakin välttämätön - oli kauniin omenapuumme kaataminen ja poisvieminen. Tuo valtava puu oli rungoltaan jo pienenä puuna vahingoittunut jäniksen syötyä sitä useampaan kertaan lähes ympäri. Ja monen monituisena vuonna olemme kärsineet muumiotautisista omenista. Ja kun niiden kanssa emme päässeet voitolle - luovutimme. Kaadoimme puun, poimimme vielä muutamat hyvät omenat talteen ja kävimme kippaamassa omenat kaatopaikan keräyspisteeseen ja rungon puukasaan. Nyt on pihalla suuren puun kokoinen aukko, johon on pakko vielä syksyllä keksiä näkösuojaistutusta.

Paljon olemme ehtineet ja saaneet aikaiseksi - muistoja kuviksikin.

Aina ei aika riitä eikä tekstiä synny juuri silloin kun tapahtuu, mutta onneksi Pieni Lintu julkaisee kollaasi-haasteen aina kuun lopussa, johon on kiva kerätä muistoja menneiltä päiviltä. Käythän sinäkin kurkkimassa ja osallistumassa haasteeseen!

Syksyä odottaen

-Pia-