Iloa elämään!

Minä olen tunneihminen - järki tulee sitten perässä.  Monet päätökset olen tehnyt sen mukaan miltä on juuri sillä hetkellä tuntunut - järjellä ajateltuna olisin voinut tehdä toisinkin. En kuitenkaan kadu mitään tekemääni päätöstä. Ja kun elää tunteiden mukaan, niin myös masentuu helposti ja juuri niinä hetkinä tuntuu ettei elämässä ole mitään positiivista...

Mutta jotta näistä synkistä aatoksista pääsee eroon, on löydettävä elämästä ilon aiheita. Tähän sain loistavan haasteen Tipulassa-blogin Emoselta. Tarkoitus on kertoa millaisia ilon aiheita päivästäni löytyy...

Tänään olen iloinnut siitä, että nuhakuume on hellittänyt ja olen taas jaksanut puuhastella.
Aamulla nukuin pitkään - asia jota en juuri harrasta, mutta ilmeisesti tauti oli sen verran verottanut unia muutamana päivänä, että tänä aamuna heräsin vasta puoli yhdeksältä virkeänä ja levänneenä.

Aamusumun hälvettyä aurinko paistoi koko päivän kirkkaalta taivaalta - miten ihanalta se tuntuikaan monien sumuisten ja sateisten päivien jälkeen.

Ja kun olo oli jo parempi, niin ahkeroinkin pikkuvessan kaapit järjestykseen, heitin kaikki vanhat meikit, purkit ja purnukat pois, pesin ja puleerasin seinät, kaapit, hyllyt, lattian ja ikkunan. Sitten jatkoin yhdessä miehen kanssa jääkaapin kimppuun. Kaikki tavarat ulos kylmäkasseihin, hyllyt ja lokerot pois, pesin kaapin ja mies hyllyt ja lokerot... Nyt on siisti jääkaappi ja tavarat järkevässä järjestyksessä. Ja liedenkin vielä jaksoin jynssätä. Jopas tuli keittiössä siistiä!

Siivoustarvikkeita poislaittaessa huomasimme, että pari pikkumiestä vanhempineen tuli naapuriin äidilleni. Olimme juuri ajatelleet lähteä vielä ruokakaupassa pyörähtämään, mutta emme malttaneetkaan, kun kolmevuotias tuli Batman-viitta kasvoillaan ja harteillaan iloisesti juosten pihalle. Siitä sitten mekin naapuriin kahvittelemaan - ensin tietysti haettiin tärkeät lelut esiin, puristiin ja pöristiin autojen kanssa, rakennettiin formula-autoa, kikatettiin hassuille jutuille ja halattiin ja suukoteltiin :) Oi miten iloiseksi näistä hetkistä tuleekaan!!!

Kotiin palattuamme olimme saaneet viestin, että ihanan ystävämme väitöstilaisuus ja karonkka on kuukauden kuluttua. Upeaa! Kalenteriin heti merkintä ja vapaapäivä sille päivälle varattu.

kuva yle areenasta

Iloinen asia oli myös, että tänään alkoi tv:stä Midsomerin murhat - sarjan uusi kausi. Dekkarien suurkuluttajana tuijotan Midsomerit, Murdochit, Poirotit, Neiti Fisherit, Morset ym. sarjat alusta loppuun ja tallennan niitä myöhempiä aikoja varten :)



Iltauutisten jälkeen sitten sohvan nurkkaan tuijottamaan vielä James Bond -elokuvaa. Kuinkahan monta kertaa olenkaan ne kaikki nähnyt - ja joka kerta ne haluan katsoa uudelleen. Niissä hyvä voittaa ja paha saa aina palkkansa!

Ja vielä jaksoin puolikuntoisena postauksenkin kirjoittaa James Bond seuranani :)

Ei tämäkään päivä ihan ilman iloa sujunut!

Laitan haasteen eteenpäin Pieni Pala Punaista -blogin Tipille

ja Meidän mökki ja kaupunkikoti -blogin Krisselle!

Kerro mistä sinun päiviisi ilo löytyy :)

Iloa kaikkien päivään!