olen vain hiljaa siirtynyt seuraavaan paikkaan.
Minä olen minä ja sinä olet sinä.
Mikään ei ole välillämme muuttunut.
Kutsu minua entisellä tutulla nimelläni,
puhu minulle yhtä luontevasti kuin ennenkin.
Älä muuta äänenpainoasi,
älä käytä teennäisen kunnioittavaa tai murheellista sävyä.
Naura niin kuin me aina nauroimme yhdessä huvittaville pikku jutuille.
Rukoile, hymyile, ajattele minua - anna nimeni olla mukana kaikessa niin kuin se aina oli luonnollisena osana elämää, vailla varjon häivää.
Elämä on yhtä tärkeää kuin aina ennenkin,
se on alati sama,
se jatkuu keskeytyksettä.
Miksi unohtaisit minut, vaikka et näe minua?
Odotan sinua kunnes tulet,
jossakin hyvin lähellä,
aina nurkan takana.
Kaikki on hyvin."
- Henry Scott Holland -
Isä 6.10.2013
Kaunista ja koskettavaa.
VastaaPoista