Ensimmäinen "en ikinä"-lupaukseni oli, kun Jokelasta muutin Helsinkiin - tai oikeastaan ensin Vantaalle - pitkän parisuhteen kariuduttua, etten ikinä - siis ihan oikeesti - ikinä muuta takaisin Jokelaan... Vaan kuinkas sitten kävikään! Nykyisen ihanan mieheni tavattuani muutto Helsingin Arabianrannan kerrostalosta takaisin Tuusulan Jokelaan peltojen ja metsien tuntumaan omakotitaloon ja pihapuuhiin alkoikin kuulostamaan hyvältä. Ja niin täällä ollaan viihdytty jo 11 vuotta.
Toinen "en koskaan"-lausahdus kuului: "en koskaan lässytä hellyttelysanoja puolisolleni". No huh huh - enpä tiennyt silloin... Nyt mieheni kanssa meillä on ihan oma "hellyttelykielemme", jota en kuitenkaan muille paljasta, mutta niin sitä vaan tästäkin lausahduksesta jouduin sanat syömään...
Ja entäpä sitten värit... "En ikinä käytä sinistä..." Ja kun häämme lähestyivät, niin pääväriksi valittiin sininen... Sitä löytyi kutsuista, kiitoskorteista, ohjelmakorteista, kukista, serveteistä, sisustuksesta, pöytäkoristeista, pukuni huivista, opastekylteistä (jotka muuten vieläkin ovat ihan voimissaan, kun ne vanerille maalattiin :-) ...
Olisihan noita varmaan vielä muitakin, mutta nämä tässä päälimmäisenä tulivat mieleen... Ja kummasti nuokin asiat enemmän ja vähemmän kiertyvät koskemaan miestäni ;-)
:D Hauskaa!
VastaaPoistaTuli myöhemmin mieleen paljon muitakin "en koskaan"-lausahduksia, mutta mottona kannattaa näköjään pitää vanha sananlasku: "älä koskaan sano niin kovaa että pylly kuulee" :D Tätä sanontaa kuulin lapsena kotona aika usein - ja pitää näköjään paikkansa...
PoistaNiinhän se monesti menee, että niistä ei koskaan -jutuista tulee juurikin niitä mitä tekee :).
VastaaPoistaKiitos kommentista Sanna! Näin se elämässä menee... :)
PoistaTaidankin kirjoittaa itsekin tälläisen postauksen. Tosi hauska!
VastaaPoistaTämä haaste oli tosi hauska - kun oikein lähti miettimään, niin syötyjä sanoja olisi löytynyt paljon paljon enemmänkin :) Kiva jos otat haasteen - tulen sitten lukemaan :)
Poista