sunnuntai 14. elokuuta 2016

Loppukesällä

Loppukesän luonto on mitä kaunein. Marjat kypsyvät ja sienet kasvavat metsissä. Aurinko paistaa, mutta ei enää paahtavasti. Ulkonaollessa pitää varautua sadekuuroihin samalla kun auringonpaisteeseenkin.

Kävimme mieheni kanssa Nuuksion kansallispuistossa ulkoilemassa - yövyimme pari yötä Hotelli Nuuksiossa ja ulkoilimme metsissä nauttien puhtaasta luonnosta ja hiljaisuudesta. Pari päivää poissa arkiaskareista teki meille molemmille hyvää - saimme omaa yhteistä aikaa.

Sää oli tyypillisen vaihtelevaa: perjantai-iltana oli pilvipoutaista, lauantaina satoi aamusta iltapäivään, mutta ilta oli mahtavan aurinkoinen. Kävimme kyllä vesisateessakin ulkoilemassa, mutta kameraa en tuossa sateessa kaivanut esiin ;)

Olin saanut uuden kamerani juuri ennen matkaa käsiini enkä ollut juuri kerinnyt opiskella kaikkia ominaisuuksia. Päätin testailla eri objektiivien toimintaa ja keskittyä vain luonnon ihailuun.

Tässä muutamia otoksia kauniista kansallispuistostamme:

Opaskylttejä oli polkujen risteyskohdissa - toisaalta niitä olisi saanut olla vielä enemmän varsinkin kohdissa, joissa lenkki kulki metsätietä pitkin. Toisinaan oli hieman epäselvää olimmeko menossa oikeaan suuntaan.
paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

Polut kulkivat ylös ja alas mäkiä, osa oli valaistuja ja selkeitä - 
osa kulki syvällä metsässä kivien ja kantojen välissä.
paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

Mutta matka kannatti - kansallispuistossa on useita erikokoisia ja muotoisia lampia ja järviä.
Tämä lampi on nimeltään Kaislampi.

paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio
ihana mies lammen rannalla <3


Lammessa kasvaa lumpeita.
 
paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio


paiqo: nuuksio

Kanervat, sammalet ja sienet voivat hyvin kosteassa metsämaassa.


paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

 paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

Puolukoita oli joka puolella - olisi pitänyt olla astia mukana mihin kerätä. Toisaalta hämärtyvässä metsässä hirvikärpäsparvi tarttui hiuksiin ja vaatteisiin kiinni, joten päälivaatteiden tarkka tutkiminen ja hiusten tiukka harjaaminen oli ennemminkin mielessä kuin jäädä keräämään satoa ;)

paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

paiqo: nuuksio

Pikkuretkemme luonnonhelmaan oli ihanan rentouttava ja tuli juuri sopivaan kohtaan, kun minäkin taas aloittelen pitkän kesäloman jälkeen asiakkaan kanssa projektien läpivientiä. 

Syksy on taas jännittävää aikaa myös työrintamalla.


Positiivista alkavaa loppukesän viikkoa!

-Pia-




paiqo: nuuksio







perjantai 12. elokuuta 2016

Kukkailottelua uudella kameralla

Tässäpä ensimmäiset kuvat uudella kameralla :)
Vaikka on erittäin puuskittaistuulinen (onko tämä oikea sanakaan?) päivä,
niin kuvista tuli "ihan hyviä". 
Etukuistin kukkalaatikot ovat varjoisalla puolella ja näin ollen kukinta on tänä kesänä jäänyt vähän niukaksi, mutta tarpeeksi punaista lannoitetta kasteluvedessä antaa elinvoimaa näille raukoille.

Sininen lobelia on aika oikukas - toisena päivänä se on ihan rankku ilman kukkia ja sitten toisena päivänä loistaa sinisenä pilvenä valkoista aitaa vasten.

paiqo:lobelia kukkailottelu

Verenpisarassa on keijumaisuutta. 
Kovassa tuulessa tanssivat kukat ovat kauniita kaikissa olomuodoissaan.


paiqo: verenpisara kukkailottelu

Tällaisilla kuvilla tällä kertaa osallistun Tainan viikonlopun Kukkailotteluun!

Osallistu sinäkin!

-Pia-