perjantai 15. syyskuuta 2017

Suomi100 - arvonta



Muistatko keväisen postaukseni Suomi-tietopelistä ja saamastamme hyvästä palvelusta Tactic Games Oy:ltä? Jos et, niin lukaise linkin takaa :)




Tarina ei loppunutkaan tähän - vaan syyskuun alussa mieheni sai ilmoituksen, että postissa olisi noudettavissa paketti Tactic Games Oy:ltä... Sitä ihmettelimme ja ei muuta kuin ärrälle pakettia hakemaan...

Ihmetys oli suuri, kun paketista kuoriutui uudistettu Suomi-tietopelin Suomi100-versio.... Nyt meillä sitten olikin kaksi samanlaista peliä.

Ja siitäpä sain idean arpoa tämän uudemman version kaikkien lukijoiden kesken :)

Ja kun tänään on tasan sata päivää jouluun, niin eikös ole jo aika ensimmäisen lahjan - joko itsellesi tai ilostuta lähimmäistäsi :)

Eli 
jos tykkäät lautapeleistä 
eikä tätä peliä sinulta vielä löydy, 
niin jätä kommentti (ja s-postiosoitteesi, jos et ole rekisteröitynyt lukijani) 
ja olet mukana arvonnassa
jonka suoritan 6.10. 
eli kaksi kuukautta ennen Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivää!

Suomi100 peli



Arvonta-aikaa on siis aina 5.10. klo 23:59 saakka.

Näin saat pelin omaksesi reilusti ennen 100-vuotis juhlapäivää 
(postinkulku huomioonottaen) 
ja voit ystäviesi kanssa virkistää tietojasi isänmaastamme.


Onnea arvontaan! 

-Pia-






tiistai 5. syyskuuta 2017

Syksyn selvät merkit

(MakroTex-haaste)

Ei kyllä kauniimpaa syyskuun alkua olisi voinut toivoa!

Lämmintä ja auringonpaistetta - sen verran tuulta etteivät hyttyset kiusaa edes mökillä :)

Luontokin alkaa jo valmistautumaan talvea varten ja värit lisääntyvät puissa ja pensaissa ilman kukkiakin.

Erityisen iloinen olen mongolianvaahterastani, jonka huonovointisuutta olen useampana kesänä surrut ja yrittänyt sitä elvyttää - ja onnistuin!

Tänä syksynä näyttää tulevan ihan oikea ruskavärikin lehtiin.

mongolianvaahtera ruskavärit

Hortensiat ovat vielä täydessä kukassa ja mustilanhortensian kukathan jäävät kauniisti talveksikin pensaaseen ja ilahduttavat siten kevääseen saakka (kurkkaa kuva tammikuulta)

mustilanhortensia kukkii

Ja aurinkoiset päivät tuovat vielä perhoset ja muut lentävät ihanuudet pihapiiriin ilostuttamaan. Tämän kaunokaisen mieheni bongasi kasvihuoneen ikkunapielestä lämmittelemästä. Pääsin ihan lähelle kuvaamaankin.

korento lämmittelee

Tänään Pienen Linnun blogissa on taas tiistaisen MakroTex-haasteen vuoro ja aiheena Syksyn merkit. Käythän katsomassa ihanan syksyn merkkejä muidenkin blogeissa!



Kaunista ja lämmintä syksyä toivon pidempäänkin!

-Pia-



torstai 31. elokuuta 2017

Syksyn aatto

Me suomalaisethan juhlimme aina aattoisin - jouluaatto, juhannusaatto, uudenvuodenaatto...

Tänään on siis aika juhlia syksyä - sehän alkaa virallisesti huomenna 1.syyskuuta - joten tänään on syksyn aatto!

Bileet!

Tai ainakin katsaus menneeseen kesään ja varsinkin elokuuhun, jolloin kesälomatkin alkoivat jo olla lopuillaan ja arkinen aherrus alkoi.

Elokuussa pihan kukat puhkesivat loistoonsa joka puolella.
kukkakollaasi
mustilanhortensia, liljat, kärhö, pionit, palavat rakkaudet, harjaneilikat ja suklaakosmos täydessä kukassa

Kerkesimme ihastella myös taidetta ja kulttuuria sekä itsekin osallistua Suomen #yhdessä -juhlaviikonloppuun.
kulttuuriajataidetta
Ateneumin Alvar Aalto - näyttely, Sibelius-valoteos, Visbyn rauniot ja #100syytä -graffitiseinä

Tänä vuonna pensasmustikkammekin tuotti hyvin satoa. Marjat olivat niin hyviä, että ne tuli syötyä samantien sellaisenaan ja miehen synttärikakun päällä. Taitaa pensaissa olla vieläkin kypsiä marjoja...
Punaiset karviaiset tulee myös syötyä suoraan pensaasta. Niille en ole keksinyt mitään muuta keinoa säilöntään.

Huomenna alkaa siis toinen lempivuodenajoistani - syksy.
Kynttilät on jo kaivettu esiin ja osa jo poltettukin, kun illat ovat jo aika pimeitä ja kosteita.
Takka on vielä saanut olla puhtaana, mutta eiköhän senkin ole jo kohta aika lämmittää.
Mutta missä on mun kutimet?


EDIT: osallistun tällä postauksella myös Pienen Linnun kuukausikollaasi-haasteeseen :)


Ihanaa alkavaa syksyä - nautitaan tästäkin vuodenajasta!

-Pia-



keskiviikko 30. elokuuta 2017

Vähän aurinkoa päivään

Syksy jo kolkuttelee ovelle - sää on lämmin, pilvinen ja kostea...

Pari yötä sitten oli vain kaksi astetta plussaa...

Tällaisena aamuna on kiva palata kesän aurinkoisiin kuviin. Saada niistä energiaa harmaaseen päivään ja luvattuihin sadekuuroihin.

mehiläispelto


Kävimme elokuun alussa jälleen Visbyssä, Gotlannin saaressa. Tallink Silja on sinne nyt taas muutaman vuoden tehnyt kesäisin joitakin risteilyjä. Olimme tuolla ensimmäisen kerran reilu neljätoista vuotta sitten - ihania muistoja siltä reissulta ;) Kihlauduimme kasvitieteellisen puutarhan ruusutarhassa <3

Toissa kesänä olimme viimeksi ja silloin luonto oli tosi kuiva ja rapiseva - kukkaloisto ei ollut ihan parhaimmillaan, mutta kyllä tuolla aina riittää kukkia ja tuoksuja!

Tänä vuonna vietetty päivä oli ihanan aurinkoinen, mutta todella tuulinen. Ja kun saaressa ollaan, niin meri oli läsnä koko ajan. Rakastan noita vaahtopäisiä aaltoja ja meren kohinaa. Suolainen vesi pärskyi rantabulevardille saakka - eipä tarvinnut kihartaa hiuksia, kun surffikampaus syntyi ihan itsestään.

tyrskyt


Vanha kaupunki oli täynnä ritareita, linnanneitoja, käsityöläisiä, turnajaisia... Olimmehan taas keskiaikaismarkkinoiden aikaan kyläilemässä. Edellisvuoden markkinoiden kuvaähkyn löydät täältä (klik).

enkeleitäkö


päähineet


Vanhan kaupungin ulkopuolellakin oli ohjelmaa ja turistitkin lähtivät mukaan opettelemaan keskiaikaisia tansseja.

piiri pieni pyörii

Ja kukkia - niitä on joka paikassa... Tänä vuonna ruusut olivat kauneimmillaan ja koristivat talojen seinävierustoja. Jäin ihmettelemään tuota kasvupaikkaa - eipä ole juurilla kovin isoa kasvualustaa...

ruusu

kukat

salkoruusu

piikkiputki

portti


kärhö

hatut

ruusut

piikkputket

Vanhan kaupungin kivikadut ja pienet talot ovat ihastuttavia. Olisipa ihana päästä kurkistamaan sisällekin.

pääsisinpä sisään

ihastuttavaa


 Kuvien kera aurinkoa elokuun viimeisiin päiviin

-Pia-








tiistai 29. elokuuta 2017

#100syytä #yhdessä

Superviikonloppu takana!

Viikonloppuna käynnistyi sadan päivän mittainen juhlakausi Suomen satavuotissynttäreihin!

Meilläkin siis juhlittiin - Jokelassa!

Kylän kädentaitajat, yhdistykset, yrittäjät ja lukuisat vapaaehtoiset järjestivät kaksipäiväisen #yhdessä - viikonlopun, joka veti yleisöä erilaisiin tapahtumiin satamäärin.

Myös me kublolaiset olimme paikalla.

Lauantaina kävimme maalaamassa osan Jokelan virallisesta graffiti-seinästä valkoiseksi. Ja sunnuntaina meillä oli sinistä maalia mukana, jolla kaikki halukkaat saivat maalata seinään #100syytä rakastaa kotiseutua.

Seinä täyttyikin nopeasti kotiseuturakkautta kuvaavista aforismeista, maininnoista yhdistyksistä tai paikoista Jokelassa. Yksinkertaisimmillaan #jokela kertoo kaiken <3

#100syytä #satasyytä


Suurta suosiota keräsivät myös tubettaja Lazy watchsmith, joka rakensi pienen pajan juhla-alueelle ja työsti pieniä esineitä siinä samalla jutustellen ihmettelijöiden kanssa, ja Mutsi on MäSä -bloggaaja, joka esitteli ja kädestä pitäen opasti kantoliinojen käyttöä - lapsiarjen yksi pelastaja :)

Kublon toinen perustajajäsen RouvaSana keräsi kokoon sunnuntain Kublon tapahtumat - kurkkaapa tänne :)  Löydät sieltä lisää kuvia ja tunnelmia.


Meillä oli kiva viikonloppu - toivottavasti sinullakin!

-Pia-





perjantai 18. elokuuta 2017

#kukkailottelua

Loppukesän kukinta pihalla on värikästä ja runsasta. Liljat availevat nuppujaan ja hortensiat ovat täydessä kukassa.

Tämän viikon #kukkailotteluun otan osaa kahdella dramaattisen värisellä kukalla.

suklaakosmos
Löysin paikallisen puutarhamyymälän alennushyllystä tässä reilu viikko takaperin suklaakosmoksia.
Olen niitä jo monena vuonna haaveillut pihalleni ja kun niitä nyt löysin ohikulkumatkalla, niin pakkohan niitä oli ottaa...

suklaakosmos
Taustalla kukkii keltaisena orvokkeja ja päivänhattuja. Yhdistelmä on toimiva - suklaakosmoksen väri tulee hyvin esiin kirkasta taustaa vasten. Kukan avautuessa se on melkein musta ja tuoksu on todella voimakkaan suklainen :)

Suklaakosmos viihtyy aurinkoisella paikalla ravinteikkaassa maassa. Kuihtuneet kukat kannattaa leikata pois niin kasvi tekee uusia nuppuja.
Talvehtiminen ei onnistu meidän kylmässä talvessa, joten näiden talvettaminen varastossa on edessä, jotta ensi vuonna saan jo heti keväällä istuttaa nämä ihanuudet takaisin maahan.

Pihallani kasvaa paljon liljoja. Osa niistä on jo kukkinut ja osa vasta availee nuppujaan. Yksi suosikeistani on tämä tummanpuhuva, joka vasta availee kukkiaan. Vieressä kasvaa purppuraheisiangervo, joka on myös hyvin tumma pensas vihreiden seassa, mutta väri ei vedä vertoja tälle liljalle.

lilja

Tänä vuonna ovat liljat saaneet olla rauhassa liljakukoilta. En ole yhtäkään nähnyt - toivottavasti pysyvätkin poissa.

Näistä väreistä saa taas energiaa pihapuuhasteluihin. Käythän katsomassa myös muiden kukkailottelua Tainan Mansikkatilan mailla -blogissa!


Energistä viikonloppua!

-Pia-







torstai 17. elokuuta 2017

Kesän kuulumisia ja taidetta

Elokuu on jo taittunut loppupuolelle ja kesä on ollut ihana!

Välillä on satanut ja välillä helle saanut etsimään varjopaikkaa, mutta kokonaisuutena koko kesä on ollut juuri sopivan aurinkoinen ja toisaalta sadetta on saatu niin ettei ole tarvinnut kastelukannun kanssa juosta pihamaalla.

Kesätapahtumia on tullut kierrettyä ja käyty jälleen kerran Visbyssä, Turussa ja Naantalissa - vakiovierailupaikkoja meille. Näistä saattaa tulla postausta myöhemmin.

Vietimme mieheni kanssa myös kymmenvuotishääpäivää ja sen kunniaksi olimme varanneet Gustavelundista yön, koska hääpäivämme osui juuri sopivasti Tuusulan Taiteiden yön kanssa samalle päivälle.

Vuokrasimme hotellilta fillarit joilla kuljimme Rantatietä ja Kirkkotietä edestakaisin. Pysähtelimme erilaisiin tapahtumiin, mutta tuntui monessa paikassa olevan pääasiana oluen jonottaminen ennemminkin kuin esim. musiikin kuuntelu, kun istumapaikkoja oli vain anniskelualueiden sisäpuolella. Meitä kiinnostivat enemmän kulttuuri ja taide kuin hanaolut, joten jatkoimme matkaa...


Gustavelundin puistossa
taidetta hotellin puistossa
Muutoin meillä oli oikein ihana ilta ja nautimme lämpimästä kesäillasta ja auringonlaskusta Tuusulanjärven rannalla :)

Tuusulanjärvi
Taistelukoulun saunarannassa
Lauantaina sitten iskikin Kiira-myrsky ja suunnittelemamme retki Sibelius-valoteoksen julkaisutapahtumaan peruuntui, mutta kävimme siellä sitten sunnuntai-iltana hämärissä kuvaamassa. Vettä satoi, mutta puun alla nojaillen sain muutamia kuviakin otettua :)

Sibelius valoteos


Sibelius valoteos
Sibelius-valoteos


Valoteoksen on suunnitellut valotaiteilija Toni Luode ja se koostuu led-valaistuista putkista kelluvan alustan päällä ja löydät sen Tuusulanjärvestä Gustavelundin rannassa.

Yksinkertainen on kaunista!

Valoteosta voi käydä ihailemassa kuukauden ajan. Ilta oli vielä aika valoisa kuvaushetkellä, mutta iltapimeällä teos on varmasti vielä vaikuttavampi.


Vielä tämä viikko meillä mieheni kanssa yhteistä lomaa jäljellä - sitten alkaa taas arki ja uudet tuulet puhaltavat :)


Ihanaa elokuuta - ja varaa kalenteriin aikaa 25. - 27.8. ;)

-Pia-





tiistai 18. heinäkuuta 2017

Naistenviikon vinkki

Se on taas vuoden tunnetuin ja keskustelluin viikko käynnistynyt :)

"Jos naistenviikolla sataa, niin sataa seitsemän seuraavaa viikkoa."

"Naistenviikolla sataa aina, koska naiset itkevät niin paljon."

"Reetta pissii pirahuttaa."

"Kun Matleenanpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa."

Tänä kesänä on tuntunut siltä, että naistenviikkoa on koko kesä jo ollutkin. Sadetta on piisannut, mutta myös hellepäiviä ja ihania parinkympin lämpöjä.

Ei valittamista! Täydellisiä pihapuuhastelupäiviä on ollut monta!

Mutta koska naistenviikossa ollaan ja vettäkin on luvattu taivaalta tulevaksi, niin pikku vinkki sadeveden keräämiseksi hellepäivien varalle.

Hankimme pari kesää sitten paikallisesta rautakaupastamme muutaman sadeveden kerääjän - Mini Rainsaver'n. Asennus tehtiin sadevesirännien syöksyihin välikappaleella...

mini rainsaver välikappale

...katolta valuva vesi syöksyy putkeen, jossa on välissä kappale, joka ohjaa osan vedestä sadevesisäiliöön. Loput vedestä valuvat putkea pitkin normaalisti sadevesikaivoon ja sitä kautta pois pihalta. Kun sadevesisäiliön veden pinta on samalla korkeudella kuin tuo välikappale syöksyssä, niin säiliöön ei enää tule lisää vettä vaan kaikki vesi valuu putkea pitkin sadevesikaivoon. Näppärää!

Ihanaa on myös se, että tuossa on jalusta, joka mahdollistaa kastelukannun helpon täyttämisen suoraan hanasta. Kuvassa on pieni kastelukannu, mutta normaalikokoinen kastelukannu mahtuu tuohon oikein sopivasti ja on itseasiassa helpompikin täyttää hanasta kuin tämä pieni kannu: hana osuu juuri oikein normaalikokoisen kastelukannun aukkoon.
mini rainsaver ja kastelukannu

Kokonaisuus ei ehkä ole silmiähivelevä, mutta parempi tämä on kuin erilliset avonaiset tynnyrit tai ämpärit... Ja näitä säiliöitä saa nykyisin harmaanakin eli hieman "tyylikkäämpänä" :)

Säiliöitä voi sarjoittaakin - eli yhdistää monta säiliötä tuolla putkella toisiinsa, jolloin vettä saa kerralla enemmänkin talteen. Meillä on vain yksi säiliö per rännisyöksy. Sata litraa per säiliö on kuitenkin aika paljon vettä ja kastelutarvetta on eri puolilla taloa, joten säiliöitäkin on hyvä olla eri kulmissa.

Tiiviin kannen ansiosta eivät huku myöskään oravat tai pikkulinnut säiliön veteen. Itse kyllä pidän tuota kantta hieman raollaan, koska umpinaisessa muovisäiliössä seisova vesi saattaa alkaa haista tunkkaiselta.

Ja säiliöt on ehkä hyvä olla myös varjoisella puolella taloa, koska seisova vesi kuumenee liikaa auringonpaisteessa eikä kuumakaan vesi ole hyväksi kasveille jos ei suoraan vesihanasta laskettu kylmäkään vesi.

mini rainsaver

Tyytyväinen olen ollut näihin säiliöihin - eipä tarvitse vesihanasta laskea kylmää ja kallista vettä kasveille vaan saamme "oikeaa" vettä helposti kastelukannuun. Vesi on lämmintä ja - mikä parasta - ilmaista: ei mene vesimittarin kautta eikä tarvitse maksaa jätevesimaksuja.

Talveksi tyhjennämme säiliöt - pohjalle jää hieman vettä, joka ei tule tuosta alahanasta pois, mutta muovisäiliö on kevyt kääntää ympäri ja tyhjentää lopuista vesistä. Samalla säiliön voi pestä ja antaa kuivua ennen talvisäilöä. Tuon välikappaleen ränniin voi huoletta jättää talveksi - syyssateiden ja sulavien lumien vesi valuu ränniä pitkin normaalisti alas sadevesikaivoon.

Ja mitä tällainen sitten maksaa?  - nämä yksilöt olivat tarjouksessa pari vuotta sitten ja maksoivat satasen per kappale (taisi olla 99 euroa).  Ja tänä kesänä saatavilla näytti olevan ainakin Kodin Terroissa harmaana - hintaa en muista...

Nyt saa sitten naistenviikon sateet talteen :) Toivotaan kuitenkin aurinkoisia kesäpäiviä!

 ***

Hyvää nimipäivää kaikille ihanille naistenviikon sankareille!

-Pia-




sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Yllättävä kukkailottelu

Kesä on ulkona kauneimmillaan ja pihat tulvillaan kukkia.

Pionit, palavat rakkaudet, liljat, ruusut ja kurjenpolvet kukkivat kilpaa. Instagramin puolella olenkin päivitellyt kukkakuvia - niitä kuvia tuntuu insta oikein pursuavan eikä syyttä.

Mutta tällä viikolla osallistun Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailotteluun sisäkukkasella.

lähikuva saintpaulia

Sillä tämä kukka on minulle itselleni todellinen ilo. 

Pitkän aikaa on kukka ollut purkissaan ja vain viherkasvina kasvattanut lehtiä. 

Periaatteessa purkissa oleva pitäisi jo jakaa kolmeksi omaksi kasvikseen, mutta en ole siihen ryhtynyt, kun se ei ole kukkinut vaan kasvattanut vain lehtiä. Ajattelin, että olkoon viherkasvina...

Kunnes tänä keväänä tuo ihanuus on innostunut kukkimaan. Ja kukkia tulee koko ajan lisää. Nuppuja on vielä vaikka kuinka monta.

lisää kukkia saintpaulia

Liekö syynä se, että yhden siivouksen aikana nostin kukan keittiön tasolle ikkunan eteen, jossa se on koko ajan valoisassa, mutta ei milloinkaan paahteisessa paikassa.

Vaiko se, että olen kastellut sitä nyt reippaammin lämpimällä vedellä: kukkaruukkua nostaessa se tuntuu todella kevyeltä eli multa on kuivanutta. Lisään reunalliseen astiaan todella lämmintä (ei kuumaa) vettä ja asetan kukan ruukkuineen tuohon astiaan moneksi tunniksi imemään vettä, niin että ruukku tuntuu taas painavalta. Sitten ruukku kukkineen takaisin alustalleen ja seuraava kastelukerta taas kun ruukku tuntuu kevyeltä ja kuivalta.

Joka tapauksessa olen todella onnellinen, että tämä lahjaksi saatu Saintpaulia, Paavalinkukka, on alkanut kukkia.




koko saintpaulia



Kukkien täyteistä heinäkuuta!

-Pia-


torstai 13. heinäkuuta 2017

Asiakaskohtaaminen - aika vaikea taito

Olen kevään ja kesän aikana viettänyt paljon aikaa sairastavan lähimmäisen kanssa ja joutunut kohtaamaan niitä tuntemuksia ja pelkoja, mitä vakavasti sairas kokee.


hopeahärkit

Kulkiessani sairaan kanssa lääkärin vastaanotoilla kuuntelen diagnooseja ulkopuolisen korvin, koska sairas itse on sairaudestaan peloissaan ja silloin asioiden ymmärtäminen tai niiden sisäistäminen ei ole mahdollista analyyttisesti ja rauhallisesti.

Olen painanut mieleen hyvät ja huonot puolet hoidoista, keskittynyt hoitohenkilökunnan tekemisiin ja sitten kotona rauhallisesti selittänyt ja kerrannut asiat potilaan kanssa niin, että hän osaa ajatella asiaa rauhallisesti ja panikoitumatta.

Silti sairaan mieleen tulee kauhukuvia ja -ajatuksia. Siksi on päiviä, kun aamulla näen silmistä, että nyt on yön jälkeen tyyny märkänä kyynelistä.

pinkki pioni

Olen jäänyt monesti miettimään sitä, miten tärkää erikoisammattilaisilla - lääkärit, sairaanhoitajat, farmaseutit - olisi taito selittää itselle selkeät asiat niin selvästi ja jopa kerraten, että asiakas ymmärtää tai osaa ainakin kysyä lisää mikäli ei ymmärrä.

Huomasin, että Meilahden syöpäklinikalla lääkärit ottavat potilaan vastaan ihmisenä, katsovat silmiin ja kertovat jopa huonotkin uutiset rauhallisesti ja heti selventäen mitä seurauksia on tulossa, mitä hoitoja on saatavilla ja mitä lähdetään kokeilemaan.

Ja onpa käynyt niinkin, että lääkärillä on ollut vain hyviä uutisia, jolloin niiden kertominen on ollut lääkärillekin iloinen asia ja hän on antanut sen näkyä :)

Seuraavaksi, kun potilas istahtaa apteekin penkkiin ja hakee lääkkeitään vakavaan sairauteen, niin siinä ollaan erittäin henkilökohtaisella tasolla vieraan ihmisen kanssa nokikkain oman sairauden kanssa. Siinä jos missä tarvitaan tiskin toisella puolella psykologista silmää nähdä ymmärtääkö asiakas mahdolliset lääkkeiden korvattavuudet tai laskennalliset lääkkeiden riittävyydet. Ja jos tuntuu, että asia ei tule heti ymmärretyksi, niin toistaminen ja kertominen hieman eri tavalla saattaa auttaa asiaa.


aurinkoinen kesäkullero

Myös omassa työelämässä olen törmännyt monesti siihen, että asioiden näkeminen monelta kantilta ja selittäminen usealla eri tavalla auttaa kuulijaa ymmärtämään asian paremmin. Tiedon vastaanottajia on niin erilaisia, joten asioiden selventäminen eri tavoin esim. koulutustilaisuuksissa on erittäin tärkeää, jotta uudet asiat selviäisivät kaikille ja he ymmärtäisivät miten jokin uusi järjestelmä toimii tai miten joku asia pitää tehdä ja miksi...

Ja näissä tilaisuuksissa - koulutus, asiakastapaaminen - pitää koko ajan seurata vastaanottajien reaktioita. Hyvin äkkiä huomaa ymmärtääkö vastapuoli asian vai ei... Tämän vuoksi olen aina tykännyt koulutustilaisuuksista, joissa olen päässyt kertomaan uuden järjestelmän toiminnoista ja prosesseista, koska itsekin joudun silloin miettimään toimintoja toisen näkökulmasta ja suunnittelemaan miten asian kertoo sellaiselle, joka ei asiasta vielä tiedä mitään.

Ja entäpä ohjeiden kirjoittaminen - rakastan ohjeiden kirjoittamista :) Ja olenpa niitä elämässäni aika kasan tehnytkin. Jokaisessa työpaikassani olen huomannut ohjeistuksen olevan yleensä suullista ja uusien henkilöiden perehdyttäminen asioihin on muistinvaraista. Ja kun perehdyttämistä tehdään usein kiireessä ja oman työn ohessa, niin asioita vaan jää kertomatta tai ohjeistamatta - se on inhimillistä. Kirjalliset ohjeet pysyvät ainakin tallessa ja niihin voi aina palata ja muokata sen mukaan miten toiminta muuttuu.

tuoksuva lännenheisiangervo

Olipa aasinsilta lähimmäisen sairastamisesta asiakaskoulutustilaisuuksiin ja ohjeisiin :)

Mutta näinhän se ajatus toimii - yksi ajatus johtaa toiseen ja poukkoilee siitä sitten suoraan neljänteen...

Tänään vaan on sellainen sateinen päivä (juuri nyt ei kyllä sada), että sain istahdettua koneen äärelle ja laitettua ajatuksia "paperille".

Kiva jos jaksoit loppuun saakka - kuvat ovat parilta viime päivältä pihaltani ennen ja jälkeen sadekuurojen.

maistuva ahomansikka maanpeitekasvi

Ihanaa heinäkuun puoltaväliä 
- kesä on kauneimmillaan 
- nautitaan!

-Pia-




tiistai 4. heinäkuuta 2017

Mansikkaa ja vuohenjuustoa

Heinäkuukin jo alkoi, mutta palaan vielä juhannukseen ja herkkuihin.
Grillattavien (pihviä ja makkaraa tietysti) ja perunasalaatin lisäksi tein kesäisen salaatin mansikoista ja vuohenjuustosta. Ensimmäiset suomalaiset mansikat olivat saapuneet lähikauppaamme ja niitä oli pakko ostaa vaikka pieni rasia maksoikin tuhottoman paljon.

Mutta olivat ne NIIN hyviä!

Ja kaikki missä on vuohenjuustoa on hyvää! :)

Tuli salaattiin myös vihreää - ja pinnalle paahdettuja pinjansiemeniä.

Löysin ohjeen Emilian The Journey - blogista, kun mietiskelin kaikille sopivaa salaattia (ei pähkinöitä, ei kalaa, ei voimakkaita mausteita).

Tämä salaatti on yksinkertainen valmistaa ja ihanan kesäinen. Vuohenjuuston voi vaihtaa vaikkapa brie-juustoon, jolloin makuelämys on taas toisenlainen.

mansikka vuohenjuusto salaatti

Kesäinen mansikka-vuohenjuusto -salaatti

- lisää pinjansiemenet kylmälle pannulle, kuumenna pannu 
ja pyörittele siemeniä pannulla kunnes ne ovat kullanruskeita
- laita siemenet jäähtymään

Valmista salaatti: 
- pienennä juusto ja puolita mansikat
- sekoita kulhossa salaatit - käytin frisee- ja jääsalaattia, pinaattia ja rucolaa
- lisää juusto ja mansikat
- lisää jäähtyneet pinjansiemenet



mansikka vuohenjuusto salaatti

Salaatti ei kaivannut mitään kastiketta, mutta voisin kuvitella tuohon sopivan vaikkapa hunajaisen balsamicokastikkeen...

Mansikkaista heinäkuuta toivotellen

-Pia-




perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Koko kesäkuu on kulunut niin vinhaa vauhtia kaikenlaisessa henkilökohtaisessa menossa
etten ole postannut kuin kerran tässä kuussa.

Instagramissa olen sentään hieman ahkerammin julkaissut kuvia.

Ja kun kerran kesässä ollaan, niin kuvat ovat enimmäkseen kukkakuvia.

Mikäpä sen sopivampaa olisikaan tähän hetkeen, kun kesäkuu on lopuillaan ja 
Pienen Linnun blogissa on taas Kuukausikollaasin aika.

Ja kuten muistatte, niin Mansikkatilan mailla on viikonloppuisin Kukkailottelua.


kesäkuun kukkakollaasi

Näihin molempiin haasteisiin osallistun tällä instagramin kuvien kollaasilla,
jossa kukkivat pihani 

- tulppaani, jossa häivähdys purppuraa
- punalehtiruusu - niin yksinkertainen mutta niin kaunis (oikea yläkulma)
- lännenheisiangervon tuoksuva kukka
- ruusuorapihlajani ensimmäinen kukinta
- valkoinen syreeni
- lempeät lemmikit (vasen alakulma)
- pörriäinen rhodon kukassa
- liila syreeni

 Viileä kevät sai aikaan sen etteivät pionit ole vielä kukassa, vaikka vuosi sitten tähän aikaan ne kukkivat jo täyttäpäätä kilpaa palavan rakkauden ja harjaneilikoiden kanssa.

Näiden kukintaa saadaan kuitenkin vielä hetki odottaa - nuput ovat jo raollaan, mutta viileät yöt hidastavat niiden puhkeamista.
Meillä kun on parina viime yönä ollut mittarissa vain 5-6 astetta plussaa...

Toivotaan öidenkin lämpenevän alkavan heinäkuun myötä!


Kaunista kesäistä heinäkuuta toivoen

-Pia-




tiistai 27. kesäkuuta 2017

Avoimet puutarhat

Niin se kesä sitten tuli - sateineen ja aurinkoineen.

kuunliljan pisarat


Minullekin - vaikka kevät onkin ollut henkilökohtaisesti aika vaikea ja haastava 
eikä kirjoittamiseen ole löytynyt energiaa.

Mutta nyt nautin kesästä sen kaikissa olomuodoissa. 
Minua ei haittaa vaikka ulkona rymistelee ukkonen ja vettä sataa. 
Sateen välissä kerkiää aina yhden kukan istuttaa tai kitkeä metrin verran kukkapenkkiä :)

hopeahärkki


Harmi vaan, että puutarhakeinussa ei oikein kovilla sateilla viitsi istuskella kirjan kanssa 
- ei sade muuten haittaisi, mutta kirjan sivut kostuisivat :)

Mutta aina voi keksiä jotain mukavaa tekemistä - vaikka lähteä tulevana viikonloppuna kurkistelemaan toisten pihoille:
Avoimet puutarhat -tapahtuma on nyt sunnuntaina 2.7.

Tänä vuonna tapahtumaan on ilmoittautunut yli 300 puutarhaa (edit: julkisuudessa mainittu jopa yli 500), joista 76 löytyy Uudeltamaalta - eli ihan tästä läheltä. Keski-Uudeltamaalta ei kovin paljon yksityispuutarhoja ole mukana, mutta kyllä niitäkin löytyy - Avoimet puutarhat -sivustolta voi etsiä paikkakunnittain pihoista tietoja ja osoitteita.

Joten ei muuta kuin 
sadetakki sunnuntaina mukaan, 
navigaattori avuksi 
ja tutustumaan tapahtumaan osallistuviin pihoihin!

kartta kaapattu avoimet puutarhat -sivustolta


Joskus sitten kun pihani on "valmis", osallistun itsekin tapahtumaan avaamalla portit yhdeksi päiväksi muillekin - ja tarjoilen kahvia ja pullaa :)

Mukavaa kesäkuun viimeistä viikkoa!

-Pia-