lauantai 26. syyskuuta 2015

Iloa elämään!



Minä olen tunneihminen - järki tulee sitten perässä.  Monet päätökset olen tehnyt sen mukaan miltä on juuri sillä hetkellä tuntunut - järjellä ajateltuna olisin voinut tehdä toisinkin. En kuitenkaan kadu mitään tekemääni päätöstä. Ja kun elää tunteiden mukaan, niin myös masentuu helposti ja juuri niinä hetkinä tuntuu ettei elämässä ole mitään positiivista...

Mutta jotta näistä synkistä aatoksista pääsee eroon, on löydettävä elämästä ilon aiheita. Tähän sain loistavan haasteen Tipulassa-blogin Emoselta. Tarkoitus on kertoa millaisia ilon aiheita päivästäni löytyy...

Tänään olen iloinnut siitä, että nuhakuume on hellittänyt ja olen taas jaksanut puuhastella.
Aamulla nukuin pitkään - asia jota en juuri harrasta, mutta ilmeisesti tauti oli sen verran verottanut unia muutamana päivänä, että tänä aamuna heräsin vasta puoli yhdeksältä virkeänä ja levänneenä.

Aamusumun hälvettyä aurinko paistoi koko päivän kirkkaalta taivaalta - miten ihanalta se tuntuikaan monien sumuisten ja sateisten päivien jälkeen.
syksyinen koivu ja aurinkoinen päivä


Ja kun olo oli jo parempi, niin ahkeroinkin pikkuvessan kaapit järjestykseen, heitin kaikki vanhat meikit, purkit ja purnukat pois, pesin ja puleerasin seinät, kaapit, hyllyt, lattian ja ikkunan. Sitten jatkoin yhdessä miehen kanssa jääkaapin kimppuun. Kaikki tavarat ulos kylmäkasseihin, hyllyt ja lokerot pois, pesin kaapin ja mies hyllyt ja lokerot... Nyt on siisti jääkaappi ja tavarat järkevässä järjestyksessä. Ja liedenkin vielä jaksoin jynssätä. Jopas tuli keittiössä siistiä!

Siivoustarvikkeita poislaittaessa huomasimme, että pari pikkumiestä vanhempineen tuli naapuriin äidilleni. Olimme juuri ajatelleet lähteä vielä ruokakaupassa pyörähtämään, mutta emme malttaneetkaan, kun kolmevuotias tuli Batman-viitta kasvoillaan ja harteillaan iloisesti juosten pihalle. Siitä sitten mekin naapuriin kahvittelemaan - ensin tietysti haettiin tärkeät lelut esiin, puristiin ja pöristiin autojen kanssa, rakennettiin formula-autoa, kikatettiin hassuille jutuille ja halattiin ja suukoteltiin :) Oi miten iloiseksi näistä hetkistä tuleekaan!!!

Kotiin palattuamme olimme saaneet viestin, että ihanan ystävämme väitöstilaisuus ja karonkka on kuukauden kuluttua. Upeaa! Kalenteriin heti merkintä ja vapaapäivä sille päivälle varattu.

midsomerin murhat
kuva yle areenasta
Iloinen asia oli myös, että tänään alkoi tv:stä Midsomerin murhat - sarjan uusi kausi. Dekkarien suurkuluttajana tuijotan Midsomerit, Murdochit, Poirotit, Neiti Fisherit, Morset ym. sarjat alusta loppuun ja tallennan niitä myöhempiä aikoja varten :)



Iltauutisten jälkeen sitten sohvan nurkkaan tuijottamaan vielä James Bond -elokuvaa. Kuinkahan monta kertaa olenkaan ne kaikki nähnyt - ja joka kerta ne haluan katsoa uudelleen. Niissä hyvä voittaa ja paha saa aina palkkansa!



Ja vielä jaksoin puolikuntoisena postauksenkin kirjoittaa James Bond seuranani :)
Ei tämäkään päivä ihan ilman iloa sujunut!


Laitan haasteen eteenpäin Pieni Pala Punaista -blogin Tipille
ja Meidän mökki ja kaupunkikoti -blogin Krisselle!
Kerro mistä sinun päiviisi ilo löytyy :)


Iloa kaikkien päivään!
 



12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiva - jään odottamaan postaustasi :)

      Poista
  2. Ihana postaus! Paljon mukavampaa miettiä näitä päivän kivoja juttuja kuin takertua niihin harmituksiin mitä niitäkin päivään saatta mahtua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! :) Aina kun muistaisi etsiä ne pienetkin ilon jyväset...

      Poista
  3. Ihana postaus!<3 Kyllä tulee hyvä mieli, kun lukee toisten ilonaiheita!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina! :) Iloisia asioita on aika paljon päivän aikana, mutta usein sitä tulee unohtaneeksi ne, kun murehtii jotain mihin itse ei ehkä voi edes vaikuttaa...

      Poista
  4. Välillä joutuu muistuttavan itseään, mistä asioista onni koostuu. Arjen pienet ja suuret asiat niissä ilo! Meillä törmäillään miehen kanssa juurikin, kun minä ajattelen täysin tunteella ja mies täysin vain järjellä. Ei oikeesti kannata murehtia asioista. Joihin ei voi vaikuuttaa. Helpommin sanottu kuin tehty.:) Ihanaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa sunnuntai-iltaa Marika! Kyllä joutuu välillä itseään muistuttaa ettei kaikkia asioita kannata murehtia. Olen joutunut ikävään tilanteeseen erään ihmisen kanssa ja joskus murehdin sitäkin, mutta onneksi järkevä mieheni muistuttaa ettei sekään asia ole minun päänvaivani arvoinen. Ikäviä ihmisiä mahtuu maailmaan...
      Pirteää viikkoa! :)

      Poista
  5. Kivaa lukea ilon aiheistasi, mukava postaus :) Siivous on usein asia, johon ei tee mieli ryhtyä, mutta lopputuloksesta tulee kuitenkin aina hyvä mieli (siivouskärpäsen puremaa odotellessa...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hensku :) Siivouskärpäsen puremaa ei usein tule, joten niistä vähistä kerroista on iloittava ;)
      Mukavaa alkavaa viikkoa!

      Poista
  6. Tulipa niin tuttua juttua alkajaisiksi vastaan että peukkua pitäisi painaa. Tunteella elävä elää hetkessä, tosin masennuksen syöveritkin ovat sitten sen mukaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Onneksi asian kanssa on oppinut elämään eikä enää pelästy niin noita syövereitä.... Sieltä aina noustaan - joskus helpommin, joskus hitaammin.
      Kaunista syksyä sinulle! :)

      Poista

Kiitos kun kävit - ihanaa, jos jätit käynnistäsi viestin :)